Troubled mind.

Anteeksi postaustaukoni. 

Viikonloppuni meni ollessa, nukkuessa ja löhötessä. Eilen kävin heti aamusta työkkärissä puhumassa. Sen jälkeen kävin kirjastossa ja vain nautin ulkona olemisesta. Loppumatkasta sain kuitenkin hermoromahduksen, kaikki hajosi päälle. En jaksanut enää paineita. Huusin ja itkin puhelimessa ja M kuunteli ja ymmärsi.
Illemmalla H tuli käymään ja oli taas niin mukavaa ♥ Kaikki paineet hävisivät. 

Kohta lähden keskustaan ja nään H:n jälleen. IHANAA! H saa aina mut paremmalle tuulelle.

Äiti soitti äsken isälle. Kaikki hajosi jälleen käsiin. Minä en muutakaan äidin kanssa uuteen asuntoon, minä en saa terassihuonetta. Minun huoneestani uudessa asunnossa tulee tavaroideni varastohuone. Tärkeimmät, yksityiset tavarani tuon isän yksiöön. Me haemme isäni kanssa isompaa asuntoa. Minä muutan isäni kanssa. Tätä olen koko ajan halunnut.

Olen potenut maailman suurinta läskiahdistusta. Kuitenkin painoni on alempana kuin pitkään aikaan. 

Huomenna on lääkäri. Huomenna menen äidin ja minun vanhaan asuntoon pakkaamaan. 

Minun elämäni muuttuu nyt lopullisesti. Parempaan suuntaan. 

Kirjoitan huomenna tai tänään lisää, nyt on kiire!